Opas: 5. Puskaan itse?

Takaisin oppaan alkuun

Puskan aktivoiminen tarjoaa kokonaisvaltaisen kokemuksen: luonnossa liikkumista, seikkailua, aseman pystyttämiseen sopivan paikan etsimistä, hikeä, bandilla jahdattavana olemista ja jälkitöitä kuten lokin lähettämistä. Se on kuin pienimuotoinen DX-peditio, suunnitteluineen ja yksityiskohtineen. Tällaisena pakettina luonnonsuojelualueiden aktivointi puskaradistina onkin varsin koukuttavaa puuhaa.

Periaatteessa puskan aktivointi on suoraviivaista:

  • Sopivan kaluston hankkiminen
  • Puskan valitseminen, sinne meneminen, aseman pystyttäminen ja workkiminen
  • Lokin lähettäminen
  • Muut jälkityöt (esim. kaluston huolto)

Kokemuksen kertyessä jokaiselle aktivoijalle muodostuu omia rutiineja. Aloitteleva aktivoija hyötynee kuitenkin alla olevista yleisistä suuntaviivoista. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös aluksi käydä vierailemassa jonkun lähistöllä asuvan aktivoijan peditiolla, jotta näkee, kuinka homma toimii käytännössä.

5.1 Puskaan sopiva kalusto

Puska-aktivointiin tarvitaan monenlaisia varusteita:

  • Radio, mikrofoni, kuulokkeet ja mahdollinen CW-avain
  • Akku sopivien liittimien kera
  • Antenni ja koaksiaalikaapeli
  • Lanka-antennin tapauksessa ”masto”
  • Kiinnitysnaruja
  • Retkijakkara ja mahdollinen retkipöytä
  • Kosteampiin olosuhteisiin ”tarppi” eli laavukangas
  • Lokinpitovälineet
  • Kartta ja mahdollisuus GPS-paikannukseen
Kuva: Esimerkki puskakalustosta.

Katsotaan seuraavassa jokaista kaluston osaa lyhyesti. Mitään ”yhtä totuutta” ei näissä asioissa ole, vaan enemmänkin perusperiaatteita, ja jokainen valitsee itselleen sopivan kokonaisuuden sekä omien mieltymysten että puskan vaatimusten (kantomatka, sijainti ym.) mukaisesti. Aktivointiuran edetessä kalusto – ”puskasetti” – saattaa muuttua radikaalistikin.

On suositeltavaa, että luot itsellesi tarkistuslistan aktivointeja varten. Luettele siihen kalustosi osat ja muut aktivointeja silmällä pitäen muistettavat asiat. Listaan on kätevä tukeutua viimeistään silloin, kun olet lähtöhetkellä oven raossa pohtimassa, tuliko kaikki nyt varmasti mukaan.

* Radio, mikrofoni, kuulokkeet ja mahdollinen CW-avain
Aktivoinnin mielekkyyden kannalta radion eli ”rigin” on hyvä olla kevyt, varsinkin jos kalustoa joutuu kantamaan pitkän matkan.

Radiot eroavat toisistaan monin tavoin. Esimerkiksi maksimilähetysteho vaihtelee: jotkut pienet rigit rajoittuvat 5 W:een, toisista saa tarvittaessa ulos 100 W, ja isommalla teholla saa luonnollisesti helpommin yhteyksiä (tehoa kannattaa silti akunkeston nimissä rajoittaa). Kuuntelutilan lepovirrankulutus – vaihtelee rigistä toiseen – on myös hyvä ottaa huomioon, sillä se syö akkua.

Tehdasvalmisteisista rigeistä suomalaiset puska-aktivoijat suosivat esimerkiksi Xiegun eli ”Kiekun” (G90 ja X6100) ja Yaesun (FT-817 ja FT-891) tuotteita. Xiegun rigeissä on automaattinen antenninviritin, mistä voi olla hyötyä.

* Akku sopivien liittimien kera
Akkuja on moneen lähtöön, mutta yleensä niistä haluttu lähtöjännite on rigin tarvitsema 12–14 V. Joidenkin akkujen tapauksessa akun ja rigin välillä saattaa joutua käyttämään jännitteen alenninta tai nostajaa, jotta saadaan rigille sopiva käyttöjännite.

Akun paino vaihtelee toteutustavan ja kapasiteetin mukaan. Joillakin aktivoijilla on useita akkuja, joista valitaan ajateltuun aktivointiin (ajallinen kesto, kantomatka, …) sopivin.

Osa aktivoijista käyttää autojen kevyitä apukäynnistimiä (esimerkiksi Telwin), joiden kapasiteetti on melko pieni (esimerkiksi 5 Ah) ja rajoittaa lähetystehoa ja workinta-aikaa. Raskaammassa päässä ovat erilaiset perinteiset vapaa-ajan akut (> 20 Ah), ja niissä vain taivas on rajana sekä kapasiteetin että painon osalta.

Modernimmat LiPo- ja LiFePO4-akut ovat mielenkiintoisia valintoja, joilla saa perinteisiä akkuja enemmän kapasiteettia kevyemmässä muodossa, toki myös hieman kalliimmalla. Esimerkiksi joissakin LiFePO4-akuissa on sisäänrakennettu Bluetooth-yhteys, jota voi käyttää akun varaustilanteen ja virrankulutuksen tarkkailuun.

* Antenni ja koaksiaalikaapeli
Puskaworkkijat suosivat usein antenneja, jotka virittyvät useille bandeille, siis monialueantenneja. GP-antennejakin näkee, mutta käytännössä erilaiset langat jyräävät.

”Linkkidipoli” on ylösalaisin käännetyn V-kirjaimen muotoon asennettava lanka-antenni, jonka kummankin viiksen sähköistä pituutta muutetaan avaamalla tai oikosulkemalla eristimiä. Bandia vaihtaessa on siis noustava ylös workintatuolilta, mikä on ihan hyvä. Dipolin syöttöpiste on antennin keskellä korkeimmassa kohdassa. 80m:n bandille asti virittyvän linkkidipolin kummankin viiksen pituus on vähintään 20 metriä.

EFHW-antenni eli nk. ”taikalanka” puolestaan on yhdestä päädystään muuntajan kautta syötetty antenni, joka on ilman temppuja vireessä useimmilla radioamatöörien HF-bandeilla. Tämän myötä workkijan ei tarvitse tehdä antennille mitään siirtyessään bandilta toiselle. Yleensä antenni asennetaan linkkidipolin tavoin ylösalaisin käännetyn V-kirjaimen muotoon, ja 80m:n bandille asti virittyvä EFHW on noin 40 metrin pituinen. ”Linkkejä ja lisämateriaalia”-luvussa on linkki ohjeeseen, mikäli EFHW:n haluaa tehdä itse.

Antennia voi säilyttää kiepillä tai mikäli lanka on joustavampaa, sen voi kelata esimerkiksi polypropeeninarujen mukana myytävälle litteälle muovikappaleelle.

Koaksiaalikaapeliksi voi valita kevyttä/ohutta kaapelia, sillä aktivoinnit tapahtuvat pääosin HF-bandeilla ja antenni on melko lähellä workintapistettä. Säteilysyistä ei kuitenkaan kannata istua aivan antennissa kiinni, joten hyvä ja monenlaisiin asennusolosuhteisiin sopiva pituus kaapelille on ainakin 6–7 m.

* Lanka-antennin tapauksessa ”masto”
Lanka-antennien toimivuus paranee merkittävästi, kun ne killuvat reilusti yläilmoissa tukirakenteiden avulla. Puskassa tällaisena ”mastona” voi käyttää esimerkiksi teleskooppista onkivapaa – siis ihan Motonetista ym. hankittavaa – tai kaupallisia radioamatöörikäyttöön tarkoitettuja teleskooppisia vapoja, esimerkiksi SOTABEAMSin tuotteita.

Maston korkeus voi olla esimerkiksi välillä 5–12 metriä – mitä korkeampi, yleensä sen parempi, mutta käytännössä masto on sen myötä myös painavampi ja hankalammin kuljetettava. Maston voi asennettaessa sitoa pienellä narunpätkällä esimerkiksi puun kylkeen. Jos puita ei ole, jotkut asettavat onkivavan tyven muoviseen aitatolpan ankkuriin tai metalliseen aitatolpan jalkaan ja iskevät ankkurin/jalan maahan – vavasta voi joutua poistamaan alimman osan, jotta se mahtuu ankkurin/jalan sisään.

Antennin voi kiinnittää mastoon rakentamalla esimerkiksi taitellusta rautalangasta pienen kierukan vavan päähän, mikäli sellaista ei tuotteen mukana tule. Onkivapojen tapauksessa kannattaa poistaa ylin teleskooppiosuus, joka ohuimpana katkeaa helposti.

* Kiinnitysnaruja
Erilaisia narunpätkiä tarvitaan maston ja antennin päiden kiinnittämiseksi tukirakenteisiin, jotka aktivoitavan puskan luonto tarjoaa. Narujen värikkyys voi auttaa, mikäli asennuksia joudutaan purkamaan hämärässä. Ja muistetaanhan sitten aina ottaa omat narut takaisin kotiin, eikä jätetä niitä luontoon! Varsinkin, jos käytetään narujen sijaan nippusiteitä.

* Retkijakkara ja mahdollinen retkipöytä
Workkimisergonomia paranee huomattavasti, mikäli peffan alla on hyvä jakkara tai tuoli. Ja mikäli edessä on pöytä rigille ja lokinpidolle, vielä parempi. Kääntöpuolena on huomattava, että puskasetin koko kasvaa ja sen paino lisääntyy.

* Kosteampiin olosuhteisiin ”tarppi” eli laavukangas
Sateenvarjolla pärjää jonkin aikaa, jos sade pääsee ennusteista huolimatta yllättämään. Mahdollinen tarpin hankinta symboloi kuitenkin siirtymistä hardcore-aktivoijaksi, joka on ääneen päästäkseen valmis uhmaamaan vilun lisäksi myös sadetta. Esimerkiksi 3m x 3m -kokoisella tarpilla pärjää puskahommissa mainiosti.

* Lokinpitovälineet
Lokia voi puskassa pitää joko kynällä ja paperilla tai jollakin sähköisellä välineellä. Valinta riippuu täysin aktivoijan mieltymyksistä. Paperilokia voi pitää millä tahansa paperilla, mutta jotkut varautuvat sateisiin käyttämällä vedenpitäviä vaihtoehtoja kuten Modestone-vihkoa.

Sähköinen loki on parhaimmillaan valmis lähetettäväksi heti, kun viimeinen kuso on pidetty. Paperiloki taas on syötettävä sähköiseen muotoon kotona. Tämän oppaan luvussa ”Linkkejä ja lisämateriaalia” on vinkkejä ohjelmista sekä sähköiseen lokinpitoon että jälkikäteiseen syöttöön.

* Kartta ja mahdollisuus GPS-paikannukseen
Puska-aktivoinnin on kokonaisuudessaan tapahduttava puskalle määritetyltä alueelta, ja siksi aktivoijan on löydettävä sinne sekä kyettävä todistamaan olleensa siellä.

Käytännössä kartta ja mahdollisuus GPS-paikannukseen toteutuu kännykän avulla: oman sijainnin näkee maastokartalla GPS-pallukkana esimerkiksi selainpohjaisen http://www.retkikartta.fi -sivuston avulla tai jonkin kännykkäapplikaation (suosittelen ”Tracker”-sovellusta) avulla. Retkikartan tyyppinen perinteinen maastokartta osaa näyttää perinteiset luonnonsuojelualueet, Trackerin tyyppinen applikaatio myös Natura 2000 -tyyppiset puskat.

Mikäli puska sijaitsee kännykkäverkon peiton ulkopuolella, karttatiedot tulee ladata kännykkään etukäteen. Vaihtoehtoisesti voi paikkansa todistamiseen käyttää HamGPS-tyyppistä applikaatiota, joka toimii myös kännykkäverkon ulkopuolella. Näistä vaihtoehdoista näytetään kuvaesimerkit myöhemmin tässä luvussa. Ennen puskareissua kannattaa opetella ottamaan kuvakaappaus oman kännykän ruudusta!

5.2 Pedition toteuttaminen

Kuten yllä mainittiin, kokemuksen kertyessä jokaiselle aktivoijalle muodostuu omia peditiorutiineja. Useimmiten peditiot tapaavat silti noudattaa samantyyppistä kaavaa:

  • Sopivan puskan valinta
  • Ennakkoilmoitus
  • Kohteeseen saapuminen ja aseman pystytys
  • Workkiminen ja spottaaminen
  • Paikannustodisteen tallentaminen
  • Aseman purkaminen

Käydään seuraavaksi lyhyesti läpi näitä perusperiaatteita.

Mutta sitä ennen vielä pieni rauhoittelun sana: ensimmäiset peditiot jännittävät suurinta osaa meistä. Kaluston asentaminen luontoon ei tunnu menevän aivan putkeen, SSB:llä saattaa vahingossa eksyä väärälle sivunauhalle (LSB vs. USB), vasta-asemien tunnuksia joutuu tankkaamaan moneen kertaan ja niin edelleen. Siitä ei kannata ottaa stressiä, sillä kanssaharrastajat sparraavat kyllä joko bandilla tai naamatusten, aivan erityisesti uutta radioamatööriä – mahdolliset vinoilut voi jättää omaan arvoonsa.

Esimerkiksi omalla ensipeditiollani bandin taustakohinataso oli järkyttävä enkä meinannut saada uudesta rigistäni ulos tehoa. Saldona 15 kusoa ja pettymys, vaikka minulla oli yli 25 vuoden kokemus radioamatöörinä! OHFF-yhteisön ja muiden neuvoilla homma pelasi jo seuraavalla kerralla paremmin, sillä pääasialliset korjaustoimet olivat yksinkertaisia: antenni ylemmäs ja rigin osalta manuaalin lukemista.

* Sopivan puskan valinta
OHFF-puskat on koottu kartalle osoitteessa https://kartta.ohff.fi/. Joistakin kohteista voi workkia autossa istuen – ja ne soveltuvat siten helposti myös talvella aktivoiviksi – mutta useimmat vaativat jalkautumisen maastoon. Toisaalta juuri talvi on otollisinta aikaa esimerkiksi suovaltaisten puskien aktivoimiseen, vaikkapa perille hiihtäen – maa kantaa eikä ole pörriäisiä häiritsemässä!

Aktivointeja aloittaessa on hyvä suunnata helppoon, mahdollisimman lähellä sijaitsevaan kohteeseen, jotta saa ensituntumaa aktivoimiseen ja kokeiltua oman kalustonsa. Ja jos jotain unohtuu matkasta, sen voi nopeasti käydä hakemassa kotoa. Kokemuksen karttuessa voi sitten matkata kauemmaksikin.

Zoomaa siis OHFF-kartalla lähistöllesi ja valitse hyvältä vaikuttava puska. Tutki sitä kotona maastokarttojen ja ilmakuvien avulla (esimerkiksi http://www.retkikartta.fi ja Google Mapsin ilmakuvat) ja pohdi, mihin kohtaan puskaa asema olisi järkevintä pystyttää. Esimerkiksi avoimella kalliolla on mukavampi puuhata kuin ylitiheässä ryteikössä, ja luultavasti saat kalliolla antenninkin asennettua paremmin ja ylemmäs.

Varmistu myös siitä, että ymmärrät puska-alueen rajat oikein. Koska tässä on muutamia vaaran paikkoja, valittuun puskaan löytämistä käsitellään myöhemmässä luvussa yksityiskohtaisin esimerkein.

Valitsemaasi puskaa koskevien vinkkien saamiseksi voit selata aikaisempien aktivoijien mahdollisia peditiokertomuksia, joita löytyy esimerkiksi OHFF Facebook-ryhmästä. Käytä siellä suurennuslasin takaa löytyvää hakutoimintoa ja syötä hakuruutuun puskanumero ilman OHFF-etuliitettä (esimerkiksi 0700).

Luonnonsuojelulaki antaa mahdollisuuden rajoittaa liikkumista jokaisenoikeuksista poikkeavalla tavalla. Jotkut puskan osat saattavat olla liikkumiskiellossa esimerkiksi lintujen pesimäaikana, kun taas joissakin tiukasti suojelluissa luonnonpuistoissa ei saa liikkua polkujen ulkopuolisilla alueilla (https://www.luontoon.fi/jokaisenoikeudet#luonnonsuojelualueilla). Tällaisten rajoitteiden mahdollinen olemassaolo on hyvä selvittää etukäteen, koska ne vaikuttavat asemapaikan valintaan ja lähestymiseen.

Tavallisten karttojen lisäksi kannattaa tutkia sääkarttoja! Olosuhteisiin sopiva pukeutuminen on olennainen osa onnistunutta peditiota, koska joudut yhtäältä patikoimaan kalustosi kanssa ja toisaalta istumaan paikallasi pitkän ajan. Kylmemmät vuodenajat ovat tässä erityinen haaste – jotkut vannovat pilkkihaalarien ja hitaan kävelemisen, toiset kerrospukeutumisen ja vaatteiden vaihtamisen nimeen.

=> Summa summarum: tee kotitehtävät huolella! Tai kuten sanotaan: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

* Ennakkoilmoitus
Aktivoinnista ilmoittaminen etukäteen ei ole pakollista. Se on kuitenkin kädenojennus hunttereille, jotka osaavat ilmoituksesi perusteella olla kuulolla sinua varten ja näkevät puskanumerosi netistä, ja ilmoitus tuottaa todennäköisesti myös enemmän kusoja. Silti on täysin OK tulla ääneen etukäteen ilmoittamatta. Aluksi ennakkoilmoituksen voi tehdä esimerkiksi OHFF Facebook -ryhmään tai WhatsApp-chatryhmään.

Laajin ja suosituin paikka ennakkoilmoituksille on wwff.co-sivuston ”Agenda” (https://wwff.co/agenda/). Ilmoitus tehdään klikkaamalla Agenda-sivun ”New Alert”-kohdasta joko ”standard” tai ”extended”. Esimerkiksi ”standard”-kohtaa klikkaamalla aukeaa seuraavassa kuvassa näkyvä sivu, jolle tulevan aktivoinnin tiedot syötetään.

Lopuksi painetaan ”Submit”, jolloin ilmoitus tallentuu. Kun lataat Agenda-sivun uudelleen, ilmoituksesi pitäisi näkyä ajankohdan mukaisessa paikassa.

Kuva: Esimerkki puska-aktivoinnin ilmoittamisesta wwff.co-sivuston Agendalle.

Lopussa annettava valinnainen PIN-koodi on hyvää laittaa muistiin, sillä mikäli suunnitelmat muuttuvat, voit sen avulla muuttaa Agendalla olevaa ennakkoilmoitustasi – jopa poistaa sen, jos aktivointi ei toteudukaan. Muokkaaminen tehdään Agendan päänäytöltä, kyseisen rivin lopussa olevaa ”Edit”-nappulaa painamalla.

* Kohteeseen saapuminen ja aseman pystytys
Jokaisenoikeudet (https://www.luontoon.fi/jokaisenoikeudet) on hyvä pitää mielessä kohdetta lähestyessäsi ja asemapaikkaa valitessasi. Ne antavat laajat vapaudet liikkua luonnossa, mutta esimerkiksi kenenkään pihapiirin välittömään yhteyteen ei tule pystyttää asemaa. Saatat kohdetta lähestyessäsi myös törmätä yksityistiestä kertovaan kylttiin. Yksityisteiden käyttö autolla on yleensä sallittua satunnaiseen ”marjanpoimintaliikenteeseen”, johon puskaradiohommat vertautuvat, kunhan virallista kielto- tai rajoitusmerkkiä ei ole. Kieltomerkin tapauksessa tietä pitkin voi kävellä tai pyöräillä.

Kun saavut valitsemasi puskan alueelle, on tehtävä päätös asemasi tarkasta sijainnista. Joskus toimiva QTH on löytynyt jo edellä mainittujen ”kotitehtävien” tekemisen aikana, mutta usein se jää epäselväksi ja vasta paikan päällä päätettäväksi.

Tässä kohdin kannattaa mieluummin käyttää vaikka 10 minuuttia enemmän aikaa alueella talsimiseen ja toimivan QTH:n löytämiseksi – kamasi voit jättää sopivaan kohtaan odottamaan, jottet hikoile enempää!

Pahimmillaan nuo 10 minuuttia menisivät nimittäin hukkaan siinä, että yrität asentaa antennia mahdottomaan ryteikköön, kun 50 metrin päästä olisi lyhyellä talsimisella löytynyt parempi alue.

Tee siis paikan päällä mielikuvaharjoituksia ja mieti, missä voit istua workkimassa, mihin antennin voisi laittaa ja millaisia tukirakenteita luonto tarjoaa. Kun kokonaisuus vaikuttaa riittävän toimivalta, pura kantamuksesi ja pystytä asema.

Kuva: Esimerkki pystytetystä puska-asemasta.

Kohteliaisuus- ja turvallisuusaspektit on myös hyvä ottaa huomioon. Pysäköi autosi mahdollisimman huomaamattomasti ja niin, että ohikin pääsee, vaikka kyseessä olisi kapea metsäautotie. Älä asenna antennia liian matalalle, jottei pyöräilijä tai muu kulkija törmää siihen. Pidä akkua silmällä workinnan aikana, ettei se kärähdä ja käynnistä metsäpaloa. Äläkä mene heikoille jäille: jos jää ei kestä ihmistä, ei se kestä puskaradistiakaan. Ja mikä tärkeintä: kerro kotiväelle tai jollekin muulle etukäteen, mistä sinut löytää, jos ei sinua ala kuulua kotiin!

Joissakin puskissa ei näy ristin sielua, kun taas esimerkiksi polun varrelle pystytetyn aseman lähistöllä saattaa liikkua runsaastikin lenkkeilijöitä. Jotkut saattavat suoraan kysyä, mitä oikein puuhaat, ja niissä tapauksessa ihmiset suhtautuvat puskaradistiin yleensä ystävällisen kiinnostuneesti.

Tilanteeseen on hyvä varautua miettimällä etukäteen pieni ”hissipuhe”, joka luonnollisesti vaihtelee puskaradistista toiseen. Tässä yksi esimerkki: olet radioamatööri ja sinulla on tässä kannettava radioasema – tämä tässä on radio ja tuossa menee antennilanka – ja pidät täältä luonnonsuojelualueelta yhteyksiä toisiin harrastajiin eri puolilla maailmaa radioaaltojen välityksellä. He keräilevät yhteyksiä näihin alueisiin, aivan kuin geokätköilijätkin keräävät tiettyjä kohteita luonnosta. Voit laittaa vaikka vähän bandiaudiotakin kuultavaksi. Parhaassa tapauksessa joku innostuu harrasteesta.

* Workkiminen ja spottaaminen
Aktivoijana olet huntterien huomion kohteena, joten mikäli asemasi toimii ja radiokelit ovat jotenkuten kohdallaan, workkiminen on suoraviivaista ja kusoja kertyy ilman suurempaa tuskaa.

Kun workit luonnosta kannettavalla asemalla, voit halutessasi lisätä kutsusi perään määreen ”/P” eli ”kautta portable”. Tämä voi auttaa huntterien huomion herättämisessä. Mikäli workit autosta ja antennikin on sen katolla tai peräkoukun päällä mukana liikkuvaa tyyppiä, voit käyttää kutsusi perässä määrettä ”/M” eli ”kautta mobile”. OHFF-yhteisön käyttöön on myös hankittu kutsu OH44FF, jonka voit halutessasi varata käyttöösi OH5EUY:n kautta.

Workintataajuudet voit valita vapaasti, mutta puskia workitaan usein tiettyjen ”tolppataajuuksien” ympäristössä. Näin myös huntterit löytävät sinut helpommin. Tolppataajuuksia ovat (yksikössä kHz):[1]

BandiSSBCW
80m3644, 3680–3700 Suomessa / 3744 (LSB)3544
40m7144 (LSB)7024
30m–10124
20m14244 (USB)14044
17m18144 (USB)18084
15m21244 (USB)21044
12m24944 (USB)24894
10m28444 (USB)28044
Taulukko 1. Puskaworkinnan tolppataajuudet.

Puskista voi workkia myös FT8:lla tai muilla digimodeilla, mikäli oma kalusto antaa myöten. Näiden lähetelajien tapauksessa käytetään kullekin niistä vakiintuneita taajuuksia. Omaa puskanumeroa ei välttämättä tarvitse mainostaa, mikäli sen on ilmoittanut Agendalla tai klusterilla, joskin esimerkiksi FT8:lla puskatiedon voi lähettää omana vapaana tekstinä ennen CQ:n lähettämistä. Suomenkielisiä vinkkejä FT8-workintaan puskaolosuhteissa on esimerkiksi täällä: https://pixabilly.1g.fi/blog/95/ft8-kenttakaytossa/.

OHFF-aktivointien draaman kaaressa on yleistä, että workinta alkaa 80m:ltä kotimaan kusoilla – mikäli antennikalusto antaa myöten – ja siirtyy sitten asteittain ylemmille bandeille. OHFF-väki on hyvin aktiivista alabandeilla ja niinpä 80m:llä saa helposti aikaiseksi 10–20 kusoa per mode, jos ei nyt ihan keskellä yötä ole liikenteessä. Lisäksi monet OHFF-aktivoijat palaavat peditionsa lopuksi uudelleen 80m:lle, jolloin suomalaiset ”mattimyöhäisetkin” saavat mahdollisuuden kerätä äänessä olevan puskan lokiinsa. Jokaisella aktivoijalla on samoin oma tyylinsä: osa tykkää rupatella leppoisammin, osa hoitaa aktivoinnin nopeasti.

Puskakuson peruskaava on yksinkertainen ja sitä voi varioida oman mielen mukaan. Alla esitetään kuso aktivoija OH1AA/P:n ja huntteri SM1ABC:n välillä sekä SSB:llä että CW:llä:

SSBCW
OH1AA/P: CQ Flora Fauna, this is Oscar Hotel one Alpha Alpha stroke portable  

SM1ABC: Sierra Mike one Alpha Bravo Charlie
 
OH1AA/P: Sierra Mike one Alpha Bravo Charlie, good morning, you are five nine. (Valinnainen: my reference is OH Flora Fauna one two three four).  

SM1ABC: Thanks, you’re also five nine here in Sweden  

OH1AA/P: Thanks, 73 and 44. QRZ, this is Oscar Hotel one Alpha Alpha stroke Portable		OH1AA/P: CQ DE OH1AA/P K (Valinnainen: CQ FF DE.. tai CQ 44 DE ..)
 
SM1ABC: DE SM1ABC  

OH1AA/P: SM1ABC GM 599 (Valinnainen: IN OHFF1234)    

SM1ABC: TU UR 599    

OH1AA/P: TU OH1AA/P
Taulukko 2. Puskakuson perussisältö.

Puskanumeron voi halutessaan ilmoittaa kuson yhteydessä, mutta yleensä huntterit löytävät sen klusterilta tai Agendalta. Jos asemallasi on useampi operaattori, merkitse kunkin kuson yhteyteen, kuka sen piti; näin jokainen saa omat kusonsa luettua hyväkseen WWFF-tilastoissa.

Huntterit saattavat spotata sinut WWFF-klusterille (tai laajemmin DX-klusterille), mutta koska se on epävarmaa, sinun kannattaa tehdä se itse kännykällä. Mikäli kännykkäverkko ei toimi, voit pyytää jotakuta vasta-asemaa spottaamaan sinut. Tämä kannattaa varsinkin workkiessa SSB:tä pienellä teholla, jolloin saatat muuten joutua huutamaan CQ:ta minuuttikaupalla. Yksi mahdollinen tapa spotata esitettiin luvun ”Puska-asemien workkiminen” lopussa, toinen on kännykälle optimoitu https://www.cqgma.org/wwff/smartwwff/.

Yksikin kuso lasketaan, mutta mikäli haluat tilastoihisi hyväksytyn aktivoinnin, sinun tulisi pitää puskasta ainakin 44 kusoa. Jos ne eivät tule täyteen, voit palata puskaan jokin toinen päivä ja workkia lisää (vaikka samatkin asemat), jotta yhteismäärä 44 tulee täyteen. Huntterit saavat puskasi joka tapauksessa plakkariin vaikka pitäisit vähemmän kuin 44 kusoa, eli sitä ei tarvitse murehtia – kunhan lähetät lokisi!

Yleisesti ottaen voi todeta, että aktivointiin vaadittavat 44 kusoa saa täyteen pienelläkin teholla (alle 10 W) alle parissa tunnissa, kunhan antenni toimii ja on hyvin asennettu, ei ala sataa, eivätkä radiokelit ole ihan tuhnut. Erityisesti CW:llä hyvinkin pieni teho riittää. Enemmän kusoja syntyy esimerkiksi lisäämällä tehoa, olemalla puskassa pidempään ja workkimalla useammalla modella (SSB:n lisäksi CW).

Mikäli haluat kerätä aktivoitujen puskien lisäksi myös aktivointipinnoja awardeja varten, niitä kertyy 44:n QSO:n monikerroilla. Yhteen pisteeseen oikeuttaa vähintään 44 kusoa, kahteen pisteeseen 88 kusoa jne. per aktivointi.

Mikäli haluat workkia myös muita puska-asemia awardeja varten, kannattaa etsiä niitä sekä bandeja selaamalla että klusterilta bongaten. ”Puskasta-puskaan”-kusot (”P2P”) ovat aktivoinnin suola ja usein hieman haastavia, koska kuson kummankin osapuolen kalusto on vaatimatonta. Tällaisen P2P-kuson aikana oma puskanumero kannattaa antaa selkeästi ja pyytää sitä myös vasta-asemalta, sillä se on merkittävä lokiin, mikäli mielii hakea P2P-awardeja.

* Paikannustodisteen tallentaminen
Ota pedition aluksi (ei sitten ainakaan unohdu, jos tulee sateen yllättäessä kiire!) tai lopuksi kännykällä kuvakaappaus karttapalvelusta, joka osoittaa sijaintisi GPS-pallukan avulla.

Jos puska on erittäin laaja kooltaan (esimerkiksi kansallispuisto), ota lokimanagerin avittamiseksi mielellään kaksi kuvaa: yksi zoomattu ja yksi laajemmasta vinkkelistä. Kuva toimii lokia tarkistettaessa todisteena siitä, että aktivointisi on tehty ilmoittamasi puskan alueelta. Esimerkkejä kuvista on seuraavassa alaluvussa ”Lokin lähettäminen”.

Lisäksi kannattaa omaksi ja mahdollisesti myös muiden iloksi ottaa valokuvia. Luontokuvat ovat aina mukavia, ja esimerkiksi omasta asemasta asennuksineen voi samoin ottaa kuvia. Aktivoinnin hyväksymisen kannalta ne eivät ole pakollisia.

* Aseman purkaminen
Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, vaan antenniasennus ja muut vehkeet puretaan ja pakataan niihin paikkoihin, joihin ne puskasetissäsi kuuluvat. Muistathan, että otat luonnosta pois kaiken sen, minkä sinne toit – myös ne pienet kiinnitysnarut tai mahdolliset nippusiteet!

5.3 Lokin lähettäminen

Jotta aktivointisi voidaan hyväksyä ja huntterit saavat kanssasi pitämänsä kuson ”puskakokoelmaansa”, sinun täytyy lähettää loki OHFF-lokimanagerille sähköpostitse. ADI-muotoisen lokitiedoston mukana lähetetään aikaisemmin mainittu GPS-pohjainen paikannuskuva.

Jos pidit lokia kynällä ja paperilla, loki on ennen lähettämistä muunnettava sähköiseen muotoon. FLE on suosittu ilmainen Windows-ohjelma tämän tekemiseksi; ks. luku ”Linkkejä ja lisämateriaaleja” sekä OHFF-hommiin luotu FLE-käyttöohje osoitteessa https://ohff.fi/fle-lokiohjelman-ohje/. 

Lokin ja paikannustodisteen valmistelemiseen ja lähettämiseen on koottu kattavat ohjeet sivulle https://ohff.fi/lokiohje/. Kyse on sinänsä yksinkertaisista asioista, mutta niiden iskostuminen mieleen vaatii muutaman toistokerran. Ohjeet toistetaan tässä, joten käythän ne läpi tarkasti! OHFF-lokimanageri tekee palkatonta vapaaehtoistyötä, ja huolellisesti valmistellut lähetykset helpottavat työtä merkittävästi.

—————

Yleiset ohjeet

  • Lähetä ADI-muotoinen loki sähköpostilla osoitteeseen ohff.finland ”ät” gmail.com, jossa ”ät” korvataan @-merkillä. Jos olet aktivoinut useita puskia, lähetä jokaisesta erillinen sähköposti.
  • Otsikko: Jos kutsusi oli esimerkiksi OH1ABC/P ja aktivoit puskan OHFF-1234 päivämäärällä 5.10.2022, otsikoi sähköposti näin: ”OH1ABC/P OHFF-1234 20221005”.
  • Liitteet: Liitä sähköpostin mukaan ainakin nämä tiedostot:
    • 1. Lokitiedosto ADI-muodossa, nimi muodossa ”OH1ABC-P @ OHFF-1234 20221005.ADI”
    • 2. GPS-paikannustieto kuvatiedostona tai muu todiste (ks. tarkemmat ohjeet alla)
  • Laita liitteeksi yksittäiset tiedostot, ei pakattua ZIP-tiedostoa tms.
  • Lisäksi lokimanageri lukee mielellään mukavia seikkailustooreja puskasta, mutta ne eivät ole pakollisia!

Tarkemmat ohjeet

1. Lokitiedosto

  • Lokitiedoston tulee olla ADI-muodossa
  • Nimeä lokitiedosto muotoon ”OH1ABC-P @ OHFF-1234 20221005.ADI” (eli aktivoinnissa käytetty kutsu, @, puska, vuosi, kuukausi ja päivä)
  • Jos aktivointisi on jatkunut useamman päivän, ensimmäinen päivä tiedoston nimessä riittää
  • Jos operaattoreita oli useita, varmista että operaattoritieto on kullakin lokitiedoston kusorivillä oikein

Jos olet workkinut muita puskassa sijaitsevia asemia ja haluat niistä “park to park” -kusojen pisteet, merkitse niiden puskatieto omaan ADI-lokiisi tägeillä SIG ja SIG_INFO. Esim. FLE-syöttöohjelma osaa tämän automaattisesti, kun laitat vasta-aseman puskareferenssin kusorivin loppuun.

2. GPS-paikannustieto kuvatiedostona tai muu todiste

  • Kyse on esimerkiksi kännykän ruutukaappauksesta, joka osoittaa puska-QTH:si sijainnin kartalla GPS-pallukan avulla
  • Taustakarttana tulisi olla maastokartta, ei esimerkiksi Google Maps
  • Muistathan, että pelkkä karttakuva ilman GPS-pallukkaa ei todista sijaintiasi

Hyviä GPS-paikannusta tukevia maastokarttavaihtoehtoja ovat muun muassa (ks. kuvaesimerkit alla)

  • https://www.retkikartta.fi, joka avautuu puhelimen nettiselaimessa. GPS-pallukka aktivoidaan ”tähtäin”-ikonista.
  • Ilmainen Tracker-sovellus, jonka voi ladata etukäteen Google Playstä (Android-puhelimet) tai App Storesta (iOS-puhelimet). Trackerin saa näyttämään myös Natura 2000 -alueiden rajat, mikä tekee siitä erityisen hyvän Natura 2000 -tyyppistä puskaa aktivoidessa
  • Jos et saa ladattua karttaa puskassa esimerkiksi kännykkäverkon puuttuessa, paikannustiedoksi käyvät myös tarkat koordinaatit esimerkiksi HamGPS-applikaatiosta
Kuva: Esimerkkejä lokin mukana lähetettävästä paikannustodisteesta. Vasemmalta oikealle: http://www.retkikartta.fi, Tracker-sovellus ja HamGPS-sovellus.

Muista myös:

  • Jos puska-alue on erittäin iso, liitä mielellään mukaan myös toinen GPS-pallukalla varustettu ruutukaappaus, joka on zoomattu ulospäin ja jossa QTH sen myötä näkyy laajemmassa kontekstissa. Tämä helpottaa lokimanagerin tarkastustyötä olennaisesti.
  • Poikkeustapaukset: mikäli sinulla ei ole älypuhelimen kaltaista laitetta, joka mahdollistaa GPS-paikannuksen, liitä mukaan jokin muu QTH:si sijainnin selkeästi osoittava kuvallinen todiste (esimerkiksi paikallinen kyltti tai muu tunnistettava asia).

—————

Lokiohjeet olivat siinä. Kertauksen vuoksi tarkistathan siis ennen lokisi lähettämistä ainakin nämä:

  • Onhan lokitiedoston sisällä oikea oma käytetty kutsu, puskanumero ja päivämäärä?
  • Onhan ADI-tiedosto nimetty oikein, tyyliin ”OH1ABC-P @ OHFF-1234 20221005.ADI”? Näin lokimanageri saa poimittua tiedot omaan kirjanpitoonsa helposti.
  • Jos aktivoimasi puska on erittäin laaja kooltaan (esimerkiksi kansallispuisto), saahan paikannustodistekuvistasi käsityksen siitä, missä päin laajaa puskaa QTH:si sijaitsi?

Lähetyksiä käsitellään esimerkiksi kerran viikossa, ja kun manageri ottaa sinun lähetyksesi käsittelyyn, hän tarkistaa mm. nämä asiat:

  • Täsmäävätkö ADI-tiedoston nimessä olevat tiedot lokin sisällä oleviin tietoihin (kutsu, puska ja päivämäärä)?
  • Onko lähettämäsi paikannustodisteen GPS-täppä sillä alueella, joka aukeaa klikkaamalla mainitsemasi puskan Protected Planet -linkkiä OHFF-kartalla?

Voit siis helpottaa lokimanagerin työtä pohtimalla jo itse etukäteen, menisikö lokisi todisteineen läpi tuosta seulasta.

Mikäli kaikki on kunnossa ja aktivointi voidaan hyväksyä, lokimanageri tekee nämä työt:

  • Siirtää lokisi sivuston https://wwff.co WWFF-kusotietokantaan
  • Kirjaa sen päätiedot omaan kirjanpitoonsa
  • Tallentaa lokin OHFF-lokien arkistoon

Varsinkin lokin siirtämistä ja kirjanpidon päivittämistä helpottaa, että tiedosto on nimetty suositellulla tavalla.

Et saa erillistä sähköpostia aktivoinnin hyväksymisestä, mutta huomaat tilastojesi päivittyneen wwff.co-sivustolla. Lisäksi loki listautuu siellä Logsearch-valikon ”Latest logs”-luetteloon.

5.4 Muut jälkityöt

* Kaluston huoltaminen
Pedition jälkeen kannattaa laittaa akku heti lataukseen, jotta se on käyttövalmiina seuraavaa kertaa varten.

Kannattaa myös reagoida niihin ongelmiin, jotka mahdollisesti havaitsit pedition aikana. Onko tuoli liian köykäinen? Jäikö jokin rigin säätö epäselväksi maastossa? Katkesiko mastona käyttämäsi onkivapa? Onko jokin antennin osa kulunut melkein rikki? Ja niin edelleen.

Kun kalusto on huollettu, pakkaa se lähtövalmiiksi. On mukavampi lähteä seuraavalle peditiolle, kun kamat ovat partiolaisen tavoin ”aina valmiina”. Kannattaa myös ehkä jo hieman haarukoida, mihin puskaan seuraava aktivointi voisi suuntautua, ja tehdä siihen liittyvät kotitehtävät valmiiksi. Sitä kun ei koskaan tiedä, kuinka lyhyellä varoitusajalla aikaikkuna seuraavalle puskareissulle avautuu!

* Peditiosta kertominen
Mikäli ”virtaa” riittää, voit kirjoittaa peditiosta lyhyen kertomuksen esimerkiksi OHFF Facebook-ryhmään. Kertomukset kommelluksineen ja kuvineen elävöittävät mielikuvitusta ja antavat lisäsyvyyttä bandilla kuultuun.

Kertomukset voivat myös toimia innostajana ja vinkkien lähteenä uusille aktivoijille. Voit esimerkiksi kertoa ihmisten ja eläinten kohtaamisesta ja vaikkapa vinkata tarkemmin, minkä havaitsit hyväksi pysäköintipaikaksi ja toimivaksi aktivointikohdaksi juuri tämän OHFF-puskan tapauksessa. Vastaavasti voit varoittaa tulevia aktivoijia, jos jokin kotitehtävien perusteella toimivalta näyttänyt lähestymisreitti tai asemapaikka osoittautuikin huonoksi tai toimimattomaksi.

[1] Mukautettu WWFF-sääntöjen versiosta 5.9, kohta 14.5. Ks. https://wwff.co/wwff_cont/uploads/2023/04/WWFF-Global-Rules-V_5.9.pdf (katsottu 14.10.2023).